Keskelle Suur-Saimaata työntyvä Kyläniemi on osa toisen Salpausselän harjumuodostelmaa

Kyläniemi kuuluu Taipalsaaren kuntaan, vaikka tieyhteys niemeen kulkee Ruokolahden kautta. Suvorov kaivautti Kyläniemen mantereesta erottavan Kutveleen kanavan 1790-luvulla. Kanavan yli kulkee nykyään lossiyhteys. Kyläniemen lounaisimmassa kärjessä sijaitsee Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiön omistama Rastinniemen virkistysalue.

 

 

Kyläniemi on osa toista Salpausselkää

 

Kyläniemi on osa toista Salpausselkää, joka muodostui viimeisen jääkauden lopulla. Noin 11 800 vuotta sitten ilmasto kylmeni vielä "hetkellisesti" ja jään reunan vetäytyminen seisahtui. Jään työntämistä ja sulavesien kuljettamista maa-aineksista muodostui toinen Salpausselkä. Kyläniemi kohoaa Suur-Saimaan aalloista ja halkaisee Saimaan suuret selkävedet. Etelässä aukeaa Ilkonselkä ja pohjoisessa Munaluodon- ja Petranselkä. Kyläniemi on geologisesti, biologisesti ja maisemallisesti erittäin merkittävä harjualue, ja se kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan sekä Natura 2000 -suojelualueverkostoon.

 

 

Jääkauden muistona rantatörmiä...

 

Kyläniemessä, mm. Rastinniemen alueella, on nähtävissä muinaisia rantatörmiä ja -terasseja, jotka kertovat Saimaan vedenpinnan korkeuden muutoksista. Viimeisin suuri muutos tapahtui Vuoksen syntyessä noin 5000 vuotta sitten, jolloin Saimaan pinta laski muutamalla metrillä.

 

 

...ja arokasveja

 

Kyläniemen hiekkakankaat ovat mäntyvaltaisia kanerva- ja puolukkatyypin kangasmetsää, jossa avoimilla paikoilla viihtyvät kangasvuokko ja kangasajuruoho. Kyläniemen rantahietikoilla kukkii heinäkuussa myös tiuhaan mätästävä valkeakukkainen hietaneilikka. Hietaneilikka on kangasvuokon tapaan alkuperältään arokasvi ja ensimmäisiä maan valloittajia jääkauden jälkeen. Hietaneilikka on yksi harvinaisimmista harjukasveista ja rauhoitettu laji.

 

 

Salpalinja

 

Kyläniemellä katsottiin olevan strategista merkitystä, kun sotien aikana ryhdyttiin rakentamaan itärajan turvaksi Salpalinjaa. Muistona tuosta ajasta mm. Rastinniemessä on nähtävissä kaivantoja korsujen ja yhdyskäytävien jäljiltä sekä tykkipatterien jalustoja.

 

 

Rastinniemen virkistysalue

 

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön omistama Rastinniemi on yleiseen käyttöön tarkoitettu virkistysalue. Alueella on kaksi nuotiokatosta, käymälät ja jätehuolto. Lyhytaikainen telttailu on sallittu alueella. Rastinniemeen pääsee sekä vesitse että maitse teitä pitkin.

Sijainti: Rastinniementie 316. Maitse Rastinniemeen pääsee Ruokolahdelta Kyläniemen lossin kautta.

 

 

Kyläniemen retkipolku

 

Kyläniemen retkipolulle pääsee kätevästi esimerkiksi Kyläniementien ja Vaiviontien risteyksestä. Polun merkkeinä ovat punaiset maalimerkit puissa tai puisissa merkkitolpissa. Reitin eteläisen osuuden taukopaikalla on kompostoiva käymälä.

Sijainti: Katso sivun lopussa oleva Kyläniemen palvelukartta.

 

 

Varjoliitäjille Kyläniemi on Suomen Tanska

 

Varjoliitäjät suosivat harrastustoiminnassaan Kyläniemeä lajille suotuisien, Suomen oloissa ainutlaatuisten tuuliolosuhteiden takia. Lajin harrastajat kutsuvatkin Kyläniemeä Pienois-Tanskaksi. Varjoliito on maailman yleisin ilmailulaji ja Suomessa luvanvaraista lentotoimintaa. Varjoliitimillä lennetään saasteettomasti ja äänettömästi ilman moottoria, ilmavirtauksia hyväksi käyttäen.